Hei, olen Riina, 37 vuotias Tamperelainen perheenäiti ja pidän pelaamisesta! Se että täytän introventtinä tietokonepeleillä sosiaalista tarvetta ja puran stressiä, sekä hoidan henkistä hyvinvointiani, ei hävetä mua yhtään!
"Se kysymys oikeastaan meni jo, pitäisikö ihmisten pelata, vai ei. Kaikki pelaavat joka tapauksessa" (Suvi Holmia, Psykologian tutkija)
Pelata voi vaikka eduskunnan istuntosalissa niin, kuin Osmo Soininvaara. Tai peleihin voi hurahtaa samanlaisella intohimolla, kuin vaikka Maria Ohisalo.
Sen lisäksi, että on aina hyvä idea pelata lasten kanssa, mulle on tärkeää ottaa myös ihan omaa aikaa pelaamiseen. Keski-ikäistyvien yhteisöllisyys, ilo ja leikkisyy voi olla yhtä merkityksellistä, kuin ala-aste ikäisenä 90-luvulla Nintendolla pelaaminen vuorotellen serkun kanssa! Ei ole suinkaan vähäpätöistä, että löysin itseni ensimmäistä kertaa lanitapahtuma Assemblyiltä vasta muutamia vuosia sitten! Väitänkin, että pelaamisen merkityksellisyys yli kolmekymppiselle väestölle on vähätelty kulttuuri-ilmentymä.
Pelaaja parometrin mukaan 41% nelikymppisistä pelaa viikottain digitaalisia viihdepelejä! Nelikymppiset pelaa päivittäin jopa piirun verran enemmän, kuin esim 20-29-vuotiaat! (24,8% vs 24,4%) Suosituimpia pelikategorioita 30. ja neljäkymmentä vuotiaiden keskuudessa on pulma- , ja korttipelit, ammuskelupelit, ajopelit, seikkailupelit ja toimintapelit.
Vuoden 2022 pelaajaparometrin mukaan omaa pelaamista striimaa 5.5% suomalaisista ja kasvua siinäkin on tapahtunut (v. 2020 3,4%) Aktiivisia striimaajia on kuitenkin n. 1% väestöstä ja esim 1.1% 30-39 vuotiaista striimaa aktiivisesti. Sen sijaan yli nelikymppiset ei striimaa juuri lainkaan. Striimejä ja pelitallenteita katsotaan kuitenkin aktiivisemmin; 30-39 vuotiaista 26% väestöstä ja 40-49 vuotiaista 11, 2% katsoo aktiivisesti striimejä, tai pelitallenteita.
Aikaa pelaamiseen kolmekymppiset käyttää n, 7,6h/vko ja nelikymppiset 5,8h/vko.
Tuulia Nevalan pro gradu tutkielmassa todettiin, että vaikka aikuisena aikaa pelaamiseen saattaa olla vähemmän, kuin nuorempana, niin haastattelukyselyistä löytyy tarinoita myös siitä, kuinka pelaamiseen, pelikulttuuriin ja peliteollisuuteen liittyvä kiinnostus on aikuisuuden myötä pysynyt samana, tai jopa lisääntynyt. Vaikka kaikki ei ehkä ehdi pelata yhtä paljon, niin he kokevat olevansa vahvasti pelikulttuurissa osallisena mm. pelimaailman tapahtumia seuraamalla ja keskustelemalla peleistä ystävien kanssa.
Jaan itse vahvasti sukupolvikokemuksen pelien, pelaamisen ja pelikulttuurin merkityksellisyydestä. En usko, että pelaaminen, tai pelit katoaa elämästäni koskaan, vaikka siihen käytetty aika aaltoilisikin eri elämänvaiheissa.
- Riina
Kommentit
Lähetä kommentti